Vauhti kiihtyy ja maapallon pyörimisnopeus on nopeinta 50-vuoteen. Se voi liittyä avaruuskivemme heilunnan vähenemiseen.
(Chandlerin huojunta) tai jäätiköiden sulamiseen. Nämä faktat jo itsessään herättävät ajatuksia, mutta se ei ole kirjoituksen ydinpointti.
10/10-sääntö muistui mieleeni eräästä lukemastani kirjasta. Sitä havainnollistettiin opuksessa joukkoviestinnän esimerkein. Ensimmäisenkuluttajille suunnatun videokasettinauhurin tutkimus alkoi 1960-luvun lopussa ja vajaan 15 vuoden päästä valtaosissa kotitalouksissa päästiin ihmettelemään ’Olipa kerran Elämää’ ihan silloin kun huvitti! DVD jatkoi jotakuinkin samaa polkua ja Yhdysvalloissa se syrjäytti VHS:n valtaistuimeltaan 2006, eli 9vuotta myyntiin tulemisensa jälkeen.
10/10 on siirrytty 1/1-sääntöön melkein kuin ohimennen samalla, kun vuosituhat vaihtui. Rankasti oikoen yksityiskohtiin sukeltamatta muuan Youtube tuli ja mullisti pelin.
Vuosi yhtiön perustamisesta ja palvelu suoratoisti jo yli 30 miljoonaa videota päivässä ihmistenverkkokalvoille ihmeteltäväksi. 2022 määrä on rapeat 5,000,000,000 videota päivässä, siis 5 miljardia.
Koska maailman vauhti ja asioiden vauhdikkuus maailmassa on siis nousukäyrällä tulee mieleen, että adaptoituuko kansallisvaltioiden päätöksenteko tähän tahtiin, ja eritoten rakkaan Suomemme? IMD:n kilpailukykyvertailussa saavutettiin paras tulos 2022sitten vuoden 2005 (1999-2003 olimme podiumilla). Meidän heikoin suoritus tulimittarilla ’taloudellinen menestys’, 44. sija 63 maan joukossa. Kokonaissijoituksemme oli hieno 8., mutta syvimmällä uiva palkki kokotaulukossa osaltamme oli ’veropolitiikka’ – sija 52./63. IMD:n kilpailukykyvertailussa edellemme uivat mm. Tanska ja Alankomaat ja niillä veropolitiikan sijoitukset 57. ja 59.
Verotus ei siis yksittäisenä faktorina vie maata turmioon ja tässä tullaan siihen mitä ja miten tehokkaasti kerättyjen verojen kanssa toimitaan. Tanskassa ja Alankomaissa allokoidaan varoja mm. julkisiin työvoimapalveluihin, koulutukseen ja rekrytointitukiin 50 % enemmän BKT:sta Suomeen verrattuna.
Jos otetaan tarkasteluun OECD maiden keskimääräinen julkisiin työttömyysmenoihinkäytetty %-osuus BKT:sta on Suomessa tämä luku 160 % keskiarvoa korkeampi(Alankomaihin verrattuna 86 %). Tanskassa ja Alankomaissa myös vähimmäisturvanmatalampaa tasoa käytetään kannustimena nuorille työmarkkinoille tai opintoihin hakeutumiseen. Systeemeissä on siis eroja ja kannustimin joko ohjataan aktiivisuuteen, oman prosessin omistajuuteen tai passiivisuuteen. Alankomaat ja Tanska ovat työllisyydessä meitä edellä, joten siltä osin valtion tasonohjaustoimet ovat hyväksyttyjä ja omaksuttuja.
Suomi on tässä yhtälössä pienenä reunamarkkinana. Kustannustasomme on kohtalaisen korkea ja väännämme naapureiden kanssa samasta osaavasta työvoimasta. Meidän on todella mietittävä ja laitettava kuntoon houkuttelevuutemme. Investointien osalta viranomaisluvituksissa tulee prosesseja nopeuttaa. Tulee lisätä eri hallinnonalojen rajapintoja ja ennustettavuuden tulee tukee erityisesti ison mittaluokan investointeja. Näistä kertyy veronsaajille Suomessa huomattavasti verotuottoja, yhteisöverotuottoja ja samalla työllisyys paranee.
Meillä on kaikki mahdollisuudet olla ketterämpiä liikkeissämme ja menestyä. Suomi laiva on osannut luovia koko historiansa maailman merillä olosuhteistariippumatta. Tämän hengen pintaan nostaminen ei vaadi euron euroa, vaan pientä adaptoitumista mindsetin suhteen ja joustavuutta koko yhteiskuntaan. Jokaista liikettä edeltää ajatus, ja jotta se liike on nopea ja oikea on ajattelunoltava kohdillaan - ja se on kaiken ydin.
